Kiitos kurssista!

Kiitos kaikille opiskelijoille - vastailitte tunnilla mukavasti kysymyksiin, ja tunnit kuluivat sujuvasti. Minulle jäi mielikuva, että jotain opittiinkin. Kokeen viimeisessä tehtävässä muutama sanoi, että oppi kiinnittämään huomiota kirjoittamiseensa. Se on jo iso asia oppimisen matkalla!

Kokeet palautetaan palautuspäivänä. Ihan kaikki eivät läpi päässeet, mutta suurin osa kyllä. Jos tästä kokeesta tulee hylätty, muista ilmoittautua uusintaan, jotta saat kokeen läpi ja kurssimerkinnän.

Valmistelu

Valmistelutunti pidetään atk-luokassa. Lukekaa blogissa olevia kielenhuoltosääntöjä, etsikää tietoa teille vaikeista kieliasioista ja halutessanne harjoitelkaa.

Abitreenien harjoituksia

Kirjoittajan abc

Kotuksen kielenhuoltoa

Peda.net

Kohti koetta

Tiistaina 25.9. on kurssin valmistelutunti, ja keskiviikkona 26.9. siis koe. Lue muistiinpanojasi, jos olet niitä tehnyt, ja asioita voi kerrata myös blogista. Onnea kokeeseen! Kun saat puolet pisteistä, kurssista tulee S. Jos koe ei mene hyväksytysti läpi, merkitsen kurssista K:n, ja koe pitää suorittaa hyväksytysti uusinnassa.

Kielen tyyliä

Perjantain tunnilla tutustumme kielen tyyliin. Jos olet poissa tunnilta, voit lukea kielen tyyliasioista Kielenhuollon vihkosta s. 22 - 46.

Keskiviikon keksimistä - reaalipäivän raapusteluja

Keskiviikon 19.9. tunnilla teimme virkerakenteisiin liittyviä tehtäviä, ja lopputunnista opiskelijat menivät Mediateekkiin tai opo-luokkaan tekemään Kielikukkasia-harjoitusta, joka on Kirjoittajan abc -sivuilta. Kirjoituksissa olleet voivat pyytää virkerakennevirhepaketin opettajalta ja tehdä harjoituksen alla olevasta linkistä.

Kielikukkasia

Kaksoispiste ja puolipiste

Kaksoispistettä käytetään erottamaan toisistaan johtolause ja suora esitys. Johtolauseen jälkeen suora esitys alkaa isolla alkukirjaimella. Esim. Vänrikki komensi: "Taakse poistu!"

Kaksoispiste merkitään virkkeen lopussa olevan luettelon edelle. Ennen kaksoispistettä lauseen tulee olla kieliopillisesti valmis eli lauseen loppuosassa tulee olla ilmaus, joka kaipaa täsmennystä. Esim. Repussa on liikuntavarusteet: maila, sisäkengät ja verkkarit. Mutta: Repussa ovat maila, sisäkengät ja verkkarit.

Kaksoispistettä ei voi käyttää, jos luettelo, selitys tms. on virkkeen keskellä. Silloin käytetään pilkkuja tai ajatusviivoja. Esim. Lukioaikaiset valinnaisaineeni – ranska, psykologia ja liikunta – olivat mielenkiintoisia.

Kaksoispiste edeltää virkkeen lopussa olevaa perustelua, selitystä, päätelmää tms. Esim. Runo on muodoltaan haiku: siinä on selvästi määrätty kunkin säkeen tavumäärä.

Kun kaksoispisteen vaikutusalue on yksi virke tai predikaatiton ilmaus, sen jälkeen on pieni alkukirjain. Jos vaikutus ylettää usean virkkeen yli, alkukirjain on iso.

Esim. Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet.

Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet. Uusia keinoja ongelman selvittämiseksi ei ole.

Puolipistettä käytetään erottamassa toisistaan virkkeen veroisia ilmauksia, jotka kuuluvat läheisesti yhteen. Puolipisteen paikalle käy myös piste. Melko usein puolipisteen tilalle voi ajatella sillä-konjunktion. Puolipistettä ei voi käyttää pää- ja sivulauseen rajalla!

Esim. Pohjimmiltaan on kysymyksessä lauseiden yhdistäminen toisiinsa; yhdistämistapa riippuu ratkaisevasti siitä, millaisia lauseet ovat. 

Miten lainausmerkit laitetaan?

Esimerkkejä siteeraustavoista:

1)    "Ole muisto mun nuoruudestain", anoo lyyrinen minä.

"Niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon" kertoo kuitenkin ihmisen aikakäsityksestä.

2)    Käsky "et muuttua saa" on lienee yksi julmimmista käskyistä.

Säe "kuin aika ois antanut onnemme jakoon" sisältää toiveen saada elää sama hetki uudestaan.

3)    Hyry jättää lopun avoimeksi: "Ja jonakin päivänä hänen poikansa huomaa jalkansa vieressä kiven auringon paisteessa ja muutakin."

PILKKU ON LAINAUSMERKKIEN ULKOPUOLELLA, PISTE, KYSYMYSMERKKI JA HUUTOMERKKI YLEENSÄ NIIDEN SISÄPUOLELLA. JOS LAINAUS ON VIRKEEN SISÄLLÄ JA OSOITTAA, ETTÄ JOKIN ILMAUS TAI YKSITTÄINEN SANA ON MUUALTA SAATU, VIRKEEN LOPPUVÄLIMERKKI TULEE LAINAUSMERKKIEN ULKOPUOLELLE.

Lainausmerkkejä käytetään teosten nimissä, jos tuntuu, että teoksen nimi ei erotu tekstistä. Jos teos on hyvin tunnettu, lainausmerkkejä ei välttämättä tarvita.

Myöskään hyvin tuttuihin sanontoihin ei tarvita lainausmerkkejä.