Kaksoispiste ja puolipiste

Kaksoispistettä käytetään erottamaan toisistaan johtolause ja suora esitys. Johtolauseen jälkeen suora esitys alkaa isolla alkukirjaimella. Esim. Vänrikki komensi: "Taakse poistu!"

Kaksoispiste merkitään virkkeen lopussa olevan luettelon edelle. Ennen kaksoispistettä lauseen tulee olla kieliopillisesti valmis eli lauseen loppuosassa tulee olla ilmaus, joka kaipaa täsmennystä. Esim. Repussa on liikuntavarusteet: maila, sisäkengät ja verkkarit. Mutta: Repussa ovat maila, sisäkengät ja verkkarit.

Kaksoispistettä ei voi käyttää, jos luettelo, selitys tms. on virkkeen keskellä. Silloin käytetään pilkkuja tai ajatusviivoja. Esim. Lukioaikaiset valinnaisaineeni – ranska, psykologia ja liikunta – olivat mielenkiintoisia.

Kaksoispiste edeltää virkkeen lopussa olevaa perustelua, selitystä, päätelmää tms. Esim. Runo on muodoltaan haiku: siinä on selvästi määrätty kunkin säkeen tavumäärä.

Kun kaksoispisteen vaikutusalue on yksi virke tai predikaatiton ilmaus, sen jälkeen on pieni alkukirjain. Jos vaikutus ylettää usean virkkeen yli, alkukirjain on iso.

Esim. Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet.

Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet. Uusia keinoja ongelman selvittämiseksi ei ole.

Puolipistettä käytetään erottamassa toisistaan virkkeen veroisia ilmauksia, jotka kuuluvat läheisesti yhteen. Puolipisteen paikalle käy myös piste. Melko usein puolipisteen tilalle voi ajatella sillä-konjunktion. Puolipistettä ei voi käyttää pää- ja sivulauseen rajalla!

Esim. Pohjimmiltaan on kysymyksessä lauseiden yhdistäminen toisiinsa; yhdistämistapa riippuu ratkaisevasti siitä, millaisia lauseet ovat.