Kiitos kurssista!

Kiitos kaikille opiskelijoille - vastailitte tunnilla mukavasti kysymyksiin, ja tunnit kuluivat sujuvasti. Minulle jäi mielikuva, että jotain opittiinkin. Kokeen viimeisessä tehtävässä muutama sanoi, että oppi kiinnittämään huomiota kirjoittamiseensa. Se on jo iso asia oppimisen matkalla!

Kokeet palautetaan palautuspäivänä. Ihan kaikki eivät läpi päässeet, mutta suurin osa kyllä. Jos tästä kokeesta tulee hylätty, muista ilmoittautua uusintaan, jotta saat kokeen läpi ja kurssimerkinnän.

Valmistelu

Valmistelutunti pidetään atk-luokassa. Lukekaa blogissa olevia kielenhuoltosääntöjä, etsikää tietoa teille vaikeista kieliasioista ja halutessanne harjoitelkaa.

Abitreenien harjoituksia

Kirjoittajan abc

Kotuksen kielenhuoltoa

Peda.net

Kohti koetta

Tiistaina 25.9. on kurssin valmistelutunti, ja keskiviikkona 26.9. siis koe. Lue muistiinpanojasi, jos olet niitä tehnyt, ja asioita voi kerrata myös blogista. Onnea kokeeseen! Kun saat puolet pisteistä, kurssista tulee S. Jos koe ei mene hyväksytysti läpi, merkitsen kurssista K:n, ja koe pitää suorittaa hyväksytysti uusinnassa.

Kielen tyyliä

Perjantain tunnilla tutustumme kielen tyyliin. Jos olet poissa tunnilta, voit lukea kielen tyyliasioista Kielenhuollon vihkosta s. 22 - 46.

Keskiviikon keksimistä - reaalipäivän raapusteluja

Keskiviikon 19.9. tunnilla teimme virkerakenteisiin liittyviä tehtäviä, ja lopputunnista opiskelijat menivät Mediateekkiin tai opo-luokkaan tekemään Kielikukkasia-harjoitusta, joka on Kirjoittajan abc -sivuilta. Kirjoituksissa olleet voivat pyytää virkerakennevirhepaketin opettajalta ja tehdä harjoituksen alla olevasta linkistä.

Kielikukkasia

Kaksoispiste ja puolipiste

Kaksoispistettä käytetään erottamaan toisistaan johtolause ja suora esitys. Johtolauseen jälkeen suora esitys alkaa isolla alkukirjaimella. Esim. Vänrikki komensi: "Taakse poistu!"

Kaksoispiste merkitään virkkeen lopussa olevan luettelon edelle. Ennen kaksoispistettä lauseen tulee olla kieliopillisesti valmis eli lauseen loppuosassa tulee olla ilmaus, joka kaipaa täsmennystä. Esim. Repussa on liikuntavarusteet: maila, sisäkengät ja verkkarit. Mutta: Repussa ovat maila, sisäkengät ja verkkarit.

Kaksoispistettä ei voi käyttää, jos luettelo, selitys tms. on virkkeen keskellä. Silloin käytetään pilkkuja tai ajatusviivoja. Esim. Lukioaikaiset valinnaisaineeni – ranska, psykologia ja liikunta – olivat mielenkiintoisia.

Kaksoispiste edeltää virkkeen lopussa olevaa perustelua, selitystä, päätelmää tms. Esim. Runo on muodoltaan haiku: siinä on selvästi määrätty kunkin säkeen tavumäärä.

Kun kaksoispisteen vaikutusalue on yksi virke tai predikaatiton ilmaus, sen jälkeen on pieni alkukirjain. Jos vaikutus ylettää usean virkkeen yli, alkukirjain on iso.

Esim. Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet.

Liikenteen tutkijat ovat huolestuneita: Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet. Uusia keinoja ongelman selvittämiseksi ei ole.

Puolipistettä käytetään erottamassa toisistaan virkkeen veroisia ilmauksia, jotka kuuluvat läheisesti yhteen. Puolipisteen paikalle käy myös piste. Melko usein puolipisteen tilalle voi ajatella sillä-konjunktion. Puolipistettä ei voi käyttää pää- ja sivulauseen rajalla!

Esim. Pohjimmiltaan on kysymyksessä lauseiden yhdistäminen toisiinsa; yhdistämistapa riippuu ratkaisevasti siitä, millaisia lauseet ovat. 

Miten lainausmerkit laitetaan?

Esimerkkejä siteeraustavoista:

1)    "Ole muisto mun nuoruudestain", anoo lyyrinen minä.

"Niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon" kertoo kuitenkin ihmisen aikakäsityksestä.

2)    Käsky "et muuttua saa" on lienee yksi julmimmista käskyistä.

Säe "kuin aika ois antanut onnemme jakoon" sisältää toiveen saada elää sama hetki uudestaan.

3)    Hyry jättää lopun avoimeksi: "Ja jonakin päivänä hänen poikansa huomaa jalkansa vieressä kiven auringon paisteessa ja muutakin."

PILKKU ON LAINAUSMERKKIEN ULKOPUOLELLA, PISTE, KYSYMYSMERKKI JA HUUTOMERKKI YLEENSÄ NIIDEN SISÄPUOLELLA. JOS LAINAUS ON VIRKEEN SISÄLLÄ JA OSOITTAA, ETTÄ JOKIN ILMAUS TAI YKSITTÄINEN SANA ON MUUALTA SAATU, VIRKEEN LOPPUVÄLIMERKKI TULEE LAINAUSMERKKIEN ULKOPUOLELLE.

Lainausmerkkejä käytetään teosten nimissä, jos tuntuu, että teoksen nimi ei erotu tekstistä. Jos teos on hyvin tunnettu, lainausmerkkejä ei välttämättä tarvita.

Myöskään hyvin tuttuihin sanontoihin ei tarvita lainausmerkkejä.

Pilkkuja, pilkkuja!

• Pääsääntö on, että virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkuilla. Katsoin ulos, koska odotin häntä.

• Päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos seuraavat ehdot täyttyvät: Päälauseiden välissä on jokin rinnastuskonjunktio ja päälauseilla on jokin yhteinen lauseenjäsen. Huomenna hän tulee ja pääsemme yhdessä Linnanmäelle.

• Jos rinnasteisilla päälauseilla ei ole yhteistä jäsentä, pilkku tarvitaan. Hän tulee, ja pääsemme yhdessä Linnanmäelle.  

• Sivulauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio. Tiesin, että hän tulee ja pääsemme Linnanmäelle.

• Lauseenvastiketta ei saa erottaa pilkulla! Odottaessani häntä minuutit tuntuvat tunneilta.  

• Kuin-sanan eteen tulee pilkku vain, jos sitä seuraa persoonamuotoinen verbi. Odotan häntä kuin kuuta nousevaa. Odotan häntä, kuin olisin piha ilman sadettajaa.

• Irralliset lisät ja täsmennykset erotetaan pilkulla. Hän on ystäväni, Katja.

• Konjunktioparien väliin ei tule pilkkua (mutta kun, että jos…).

• Mitä – sitä –sanaparin väliin tulee pilkku. Mitä enemmän odotan, sitä pidemmältä aika tuntuu.

Kertausta ja välikoe

Keskiviikon 5.9. tunnilla kertaamme tähän mennessä kurssilla käytyjä asioita. Aihealueet ovat sanaluokat, sijamuodot, lauseenjäsenet, pieni ja iso alkukirjain, yhdyssanat, verbit ja niiden taipuminen, pronominien käyttö sekä kongruenssi.

Tunnilla tehdään 1 - 3 hengen ryhmissä kertaavia töitä. Tässäpä ohjeistus:

Ryhmä tekee annetusta aiheesta seinätaulun, johon kerää sääntöjä ja esimerkkejä. Apuna voi käyttää muistiinpanoja, oppikirjaa ja internetiä (koneilla voi käydä opo-luokassa tai Mediateekissa). Pyrkikää tekemään mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen tuotos, josta muut opiskelijat voivat kerrata keskeisiä kielenhuollon asioita.

Jos jää aikaa, voitte lukea perjantain välikoetta varten.

Kongruenssi

Yleiskielessä subjekti ja predikaatti mukautuvat toisiinsa. Jos subjekti on yksikössä, on verbikin yksikössä ja jos subjekti on monikossa, on verbikin monikossa. Kongruenssi tarkoittaa subjektin ja predikaatin lukua.

Yksiköllisyyteen tai monikollisuuteen vaikuttaa yleensä subjektin muodollinen luku eikä tarkoitettujen asioiden määrä. Esim. Kaksi varista istuu aidalla. Osa koirista haukkuu.

Jos subjekteja on useita, tarvitaan yleensä monikollinen predikaatti. esim. Maito ja leipä ovat kallistuneet.

POIKKEUKSIA:

Eksistentiaalilauseissa eli olemassaololauseissa predikaatti on yksikössä, vaikka subjekti on monikollinen. Subjektin täytyy olla lauseen lopussa. Esim.

Tytöllä oli vaaleat hiukset.

Naapuritalossa oli komeat häät.

Lattialla oli roskia.

Predikaatti on yksikössä, jos subjekti on merkitykseltään yksiköllinen. Esim. Helsingin Sanomat täytti sata vuotta.

Henkilöä teititeltäessä verbin partisiippimuoto on yksikössä. Esim. Herra presidentti, oletteko kuullut asiasta?

Kongruenssiharjoituksia